Myytinmurtaja lyhytterapian kimpussa

Lyhytterapeuttinen ajattelumalli on rantautunut Suomeen jo 1970-luvulla, mutta juuri nyt lyhytterapia tulee otsikoissa vastaan kenties enemmän kuin koskaan. Terapeutteja koulutetaan kiihtyvällä tahdilla ja hoitomuodon toivotaan luovan uutta monikerroksisuutta mielenterveyden kentälle. Mutta mitä lyhytterapia oikeastaan on? Lyhytterapiaan liittyy myös uskomuksia ja myyttejä, joita on ehkä tarpeen vähän räjäytellä. Tänään käsittelyssä ensimmäiset neljä. 

Myytti nro 1. 

Terapiassa käyvät vain ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia tai joku kriisi 

Yksi lyhytterapian keskeisistä eduista on se, että sitä voi saada matalalla kynnyksellä, nopeasti ja ilman lähetteitä. Elämässä tulee vastaan paljon tilanteita, joissa oikea-aikainen keskustelu ulkopuolisen kanssa voi olla avuksi.  Lyhytterapian voi nähdä myös ennaltaehkäisevänä mielen huoltona. Jossain elämän kohdassa on tärkeintä huolehtia erityisesti fyysisestä jaksamisesta, toisessa kohdassa on olennaista antaa mielelle lisää työkaluja voidakseen paremmin.  

Lyhytterapiaan voi hakeutua juttelemaan esimerkiksi työhyvinvoinnista, tunteista, elämänmuutoksista, unettomuudesta, stressistä, suorittamisesta, ahdistuksesta, vatvomisesta, parisuhteesta, vanhemmuuden haasteista, peloista, liiallisesta kiltteydestä, jännittämisestä, paniikkioireista, neuropsykiatrisista haasteista, itsetuntemuksen syventämisestä, rajojen vetämisestä, omista valinnoista ja uuden suunnan löytämisestä… listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Työskentely lähtee aina asiakkaan toiveista ja tarpeista ja usein näkökulma on menneisyyden sijaan ratkaisukeskeisesti nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.  

Myytti nro 2.  

Lyhytterapia on sama asia kuin psykoterapia. 

Lyhytterapia ei ole psykoterapiaa eikä siitä näin ollen voi saada Kela-korvausta. Sen sijaan lyhytterapia on nopeasti, ilman lähetettä tai diagnoosia käynnistyvä palvelu. Se saattaa tuoda selkeyden asiakkaan tilanteeseen jo muutamalla käyntikerralla ja olla näin myös kustannustehokas hoitomuoto. Lyhytterapia-nimikkeen käyttöä ei Valvira valvo samaan tapaan kuin psykoterapeutti-nimikkeen käyttöä, joten lyhytterapiaan hakeutuvan kannattaa aina varmistua terapeuttinsa koulutuksesta. Kaikki Sujun lyhytterapeutit ovat lyhytterapiakoulutuksen saaneita terapeutteja, joilla on vähintään 50 opintopisteen lyhytterapiaopinnot sisältäen psykoterapeuttiset valmiudet sekä lisäksi muu työhön soveltuva pohjakoulutus.  

Aina lyhytterapia ei ole asiakkaalle riittävä hoitomuoto, ja tällöin lyhytterapeutin ammattitaitoa on ohjata asiakas eteenpäin lääkärille tai psykoterapeutille. Psykoterapeutti-nimikettä voivat käyttää vain Valviran rekisteröimät ammattilaiset. Psykoterapeutin nimikkeen saaminen edellyttää soveltuvaa taustakoulutusta, taustatyökokemusta sekä psykoterapeutin yliopistossa suoritettavaa koulutusta. 

Myytti nro 3. 

Lyhyt prosessi ei voi auttaa 

Useissa tutkimuksissa on huomattu, ettei mielenterveysongelmien hoidossa terapian pituudella ole merkittävää vaikutusta. Itse asiassa terapian vaikuttavuudessa merkitsevimpiä tekijöitä ovat ihan muut asiat. Tärkein niistä on terapeutin ja asiakkaan välinen luottamus ja yhteistyö. Se, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi terapeutin kanssa ja pystyy keskustelemaan avoimesti, on terapian onnistumisen kannalta olennaisinta. Tärkeässä roolissa on myös asiakkaan oma motivaatio. Jos asiakas on valmis tekemään töitä ongelmiensa ratkaisemiseksi ja haluaa saavuttaa tavoitteensa, lyhytkin prosessi voi olla todella tehokas.  

Lyhytterapiassa keskitytään tyypillisesti yhteen tai muutamaan asiakkaan valitsemaan tavoitteeseen. Asiakas ja terapeutti työskentelevät yhdessä tiiminä ja tavoitteen edistymistä arvioidaan. Joskus tavoitteena voi myös olla vaan pysähtyminen. Silloin olennaista on kuulluksi ja kannatelluksi tuleminen tässä hetkessä. Joskus muutos tai mielen solmun aukeaminen voi tapahtua nopeastikin. Tyypillisesti lyhytterapia kestää 1–20 kertaa.  

Myytti nro 4. 

Minun täytyy olla huolissaan, mitä minusta kirjataan lyhytterapiassa 

Sujussa lyhytterapeutit eivät kirjaa käyntien tietoja asiakasrekisteriin tai OmaKantaan. Toki perustiedot asiakkaasta täytyy kerätä laskutusta varten. Lyhytterapeutti voi myös tehdä lyhyitä muistiinpanoja muistinsa tueksi, mutta säilyttää niitä tietoturvallisesti lukittuna vain lyhytterapian keston ajan. Usein muistiinpanoja tehdään tapaamisen aikana asiakkaan kanssa yhdessä ja ne voi halutessaan pyytää itselleen. Kaikki tapaamisissa käsitellyt asiat ovat ehdottoman luottamuksellisia. Asiakasta saa jännittää ja asiakas saa olla huolissaan -yhdessä etsitään tavat ja keinot, joiden avulla terapia voi toteutua turvallisena, luottamuksellisena kohtaamisena.  

Ulkona on pakkasta 15 astetta -hyppäisitkö avantoon?

Yhä useamman vastaus on kyllä, sillä kokemusten mukaan avanto muuttaa velat saataviksi. Myös lukuisten tutkimusten mukaan avantouinti on tehokas menetelmä tasapainottamaan autonomisen hermoston toimintaa, vahvistamaan sen mukautumiskykyä ja lisäämään hyvää oloa.

Suomen Ladun listan mukaan avantouinnin voidaan todeta muun muassa tuottavan mielihyvää, kun aivolisäkkeestä vapautuu betaendorfiinia, parantavan unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia, parantavan vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu, vapauttavan aivolisäkkeestä stressivasteeseen liittyvää ACTH-hormonia ja vilkastuttavan aineenvaihduntaa. Kaikilla näillä tekijöillä voidaan ajatella olevan myös vaikutusta stressinhallintaan. 

Aikamoisen vakuuttava lista, vaikkei ihan joka kohtaa uskoisikaan. Erilaisissa kyselytutkimuksissa on kartoitettu myös avantouimareiden omia kokemuksia ja niiden mukaan yli 60 prosenttia vastanneista koki stressin vähentyneen harrastuksen ansiosta. Yli kolmanneksen mielestä se paransi unen laatua. Uimisen koettiin lisänneen myös yleistä hyvää oloa ja energisyyttä. Eräässä tutkimuksessa lähes kolmasosa totesi avannossa uimisen tuntuvan yhtä hyvältä kuin orgasmi! Sen on koettu myös lievittävän ahdistusoireita, lisäävän positiivisia tunteita ja vähentävän negatiivisia ajatuksia. 

"Mutta sehän on ihan sairaan kylmää! Aivan hullua, en ikinä lähe.”

parahti eräs kaverini, kun ehdotin illan aktiviteetiksi avantouintia. Totta, se on sairaan kylmää ja aika hulluakin. Mutta kaikkien parasta ehkä onkin itsensä ylittämisen tunne. Se, että vaikka pelottaa, uskaltaa silti.

Yksin ei tarvitse uskaltaa, sillä avantoon pulahtaminen on parasta yhdessä. Sinne voi hyvin suunnata ensimmäisen kerran vaikkapa osana lyhytterapiaa tai NUOTTI-valmentajan kanssa. Jo pelkästään pikkuisesti kylmään veteen uskaltautuminen tarjoaa tilaisuuden nähdä itsessään olemassa olevia sisäisiä voimavaroja ja mahdollisuuksia.

SUJUlaisuuteen liittyy ratkaisukeskeisyyteen uskominen. Siihen taas liittyy olennaisesti tulevaisuuteen suuntaaminen ja keskittyminen siihen, mitä juuri sinä itse haluat saavuttaa. Siihen ajatukseen puolestaan sopii avantouinti erinomaisesti. Se ei keskitä mieltä menneisyyden ongelmiin vaan antaa vahvan toimijuuden tässä ja nyt. ”Minä pystyin, minä uskalsin, tein jotain ihan hullua!” Tätä kautta voi syntyä myös ajatus oman toiminnan vaikutuksesta tulevaisuuteen. 

Rohkaistuminen avantoon totisesti tarjoaa vahvan ´tässä ja nyt` – läsnäolon kokemuksen. Mutta paikallaan on myös varoitus: avantouinnin jälkeen saattaa havaita elämässään lisääntynyttä kiitollisuutta ja positiivisia näkökulmia. Ja pian voi havaita myös jääneensä koukkuun uuteen harrastukseen. 

NUOTTI-valmennus starttaa heti

NUOTTI-valmennuksen nimi juontaa juurensa englannin kielen sanoihin Not in Employment, Education or Training. NUOTTI-valmennus ammatillisena kuntoutuksena kohdentuu 16-29 -vuotiaille henkilöille, joiden toimintakyvyn heikentyminen rajoittaa tulevaisuuden suunnittelua, opiskelemaan tai työelämään pääsyä tai aiheuttaa opiskelun keskeytysriskin oppilaitoksesta saatavasta tuesta huolimatta.

NUOTTI-valmennuksen palvelunkuvauksessa ohjeistetaan palvelutuottajana SUJUa siitä, että yhteys valmennettavaan tulee ottaa viimeistään seuraavana arkipäivänä siitä, kun on saanut valmennuspäätöksen. Voidaan siis sanoa, että yhteinen valmennuksellinen työskentely alkaa heti. Oikea-aikaisuus onkin yksi NUOTTI-valmennuksen tunnuspiirteistä ja tekee siitä toimivaa ja tuloksellista. Jokainen tulee valmennukseen omasta tahdostaan: kukaan ei määrää ketään NUOTTI-valmennukseen. Valmennus perustuu omaan motivaatioon aktivoitua edistämään omaa tilannetta yhdessä oman valmentajan kanssa.

”Oikeanlaista ja oikea-aikaista apua on äärimmäisen tärkeää saada silloin, kun tunnistaa tarvitsevansa sitä. Oikea apu voi tehdä suuren eron loppu elämäämme, vaikka aluksi siltä ei välttämättä tuntuisi ja avun hakeminen voi tuntua hyvin vaikealta. Kun tunnistaa avun tarpeen, on rohkeaa pyytää apua. Siihen ei ole väärää aikaa tai tilannetta. Oikeanlaisen avun saaminen auttaa tuntemaan itsensä tuetuksi ja ymmärretyksi. Se helpottaa myös tunnistamaan miksi tai mistä avun tarve johtuu ja siten tulla itsetietoisemmaksi. Tärkeintä on muistaa, että et ole yksin. Avun saaminen auttaa meitä löytämään ratkaisuja ja kehittymään. On rohkeaa ja tärkeää pyytää apua, kun sitä tarvitsemme.” - Nuoren kokemus

Muutos ja kasvu koostuu pienen pienistä askelista. Joskus tarvitaan ripaus lisärohkeutta ottaa se ensimmäinen. Valmennukseen tullakseen voi pyytää yhteydenottoon apua läheiseltä, kaverilta tai joltakin itseltä tutulta työntekijältä tai ihmiseltä. Yhteydenotto voi mennä suoraan Kelaan tai voit olla SUJUun yhteydessä. Esimerkiksi kotisivumme yhteydenottolomakkeen kautta on helppoa laittaa viesti. Olemme sinuun yhteydessä valitsemallasi tavalla ja avitamme tarvittavalla tavalla, pian.