Perheterapia

Perheterapiassa:

Perheterapiassa ei syyllistetä ketään perheenjäsenistä. Tavoitteena on, että perheenjäsenet voisivat keskustella asioista, joista eivät tavallisesti puhu. Perheterapiassa terapeutti on kiinnostunut kaikista perheen jäsenistä ja on heidän kaikkien puolella. Perheen menneisyyttä ei ole mahdollista muuttaa, mutta yhteisissä terapeuttisissa hetkissä menneisyys voidaan ymmärtää uudella tavalla ja surra aiemmin suremattomia suruja, tutkia suvun tarinoita tai perhesalaisuuksia. Menneisyyden käsittelyn myötä nykyiset vuorovaikutussuhteet voivat muuttua myönteisemmiksi. Perheterapiassa voidaan käyttää keskustelun apuna erilaisia menetelmiä, esimerkiksi kortteja, pelejä, piirtämistä tai kirjoittamista.

Perheterapeutin tehtävänä on luoda turvallinen tila, jossa perheen asioita, tunteita, huolia ja suruja on mahdollista käsitellä ja työstää luottamuksellisesti niin, että tulevaisuudessa ne eivät muodostaisi esteitä perheenjäsenten psyykkiselle voinnille tai vuorovaikutussuhteille.

Tapaamisiin voivat osallistua halutessaan kaikki perheenjäsenet iästä riippumatta. Tapaamisten kokoonpano vaihtelee perheen tarpeiden mukaan. Joskus voidaan tavata erikseen vanhempia, sisaruksia tai yksittäistä perheenjäsentä, jos se on tilanteen kannalta perusteltua. Tapaamisiin voi osallistua myös laajennettu perhe, esimerkiksi isovanhemmat tai muut perheelle tärkeät läheiset. Perheterapian kesto vaihtelee ja kesto sovitaan aina yhdessä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä säännöllisesti.

Jokaisen läsnäolijan ääni ja mielipide on yhtä tärkeä, ja kaikkien kuulluksi tuleminen on keskeistä työskentelyssä. Perheterapeutti voi esittää vaihtoehtoisia näkökulmia ja tuoda näin uutta ajateltavaa keskusteluun. Perheterapia on tunnetyöskentelyä ja siinä voi syntyä oivalluksia, jotka auttavat perheen toimintaa tulevaisuudessa. Perheterapiassa vakautetaan perheen tilannetta ja vahvistetaan perheen selviytymiskeinoja.