Vireystilat ja neurokirjo

Vireystilaikkunamalli ja polyvagaaliteoria

Vireystilamme vaihtelevat luonnollisesti vuorokauden aikojen ja arjen rytmien mukaan. Esimerkiksi riittävien yöunien jälkeen olo on pirteä, mutta vireystila voi vaihdella iltapäivällä ja laskea kohti iltaa. Optimaalista vireystilaa voidaan kuvata sietoikkunan avulla. Sietoikkunan sisällä koemme olevamme turvassa, tasapainossa ja hyvinvoivia. Tässä tilassa pystymme keskittymään hyvin ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmista.

Sietoikkunan yläpuolella olemme ylivireässä tilassa, mikä voi ilmetä fyysisenä ja henkisenä jännittyneisyytenä, ahdistuksena, ärtyneisyytenä tai jopa paniikkina. Sietoikkunan alapuolella taas olemme alivireystilassa, jossa olo voi tuntua uupuneelta, turtuneelta tai jopa masentuneelta.

On myös mahdollista, että keho ja mieli ovat eri vireystiloissa. Esimerkiksi ylivireä mieli voi olla täynnä laukkaavia ajatuksia samalla, kun keho tuntuu alivireiseltä ja raskaalta.

Lähde: Vireessä – viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille (OAMK Journal 47/2022)

Polyvagaaliteoria ja hermoston toiminta

Polyvagaaliteoria tarjoaa mallin, jonka avulla voimme ymmärtää hermostomme toimintaa ja erityisesti vagushermon eli kiertäjähermon roolia vireystilojen vaihtelussa. Tämän neurofysiologisen teorian mukaan alla kuvatut olemisen tilat aktivoituvat hierarkkisesti:

1.      Vagushermon vatsanpuolinen eli ventraalinen haara: Tämä liittyy turvallisuuden kokemukseen, levollisuuteen ja sosiaaliseen liittymiseen (sietoikkunan sisällä).

2.      Sympaattinen hermosto: Koettu tai kuvitteellinen uhka nostaa stressitasoa, laukaisten "taistele tai pakene" -reaktion (ylivireys).

3.      Vagushermon selänpuolinen eli dorsaalinen haara: Äärimmäisen uhan tunne aiheuttaa lamaantumisen, mikä ilmenee alivireytenä.

Yllä kuvatut tilat aktivoituvat automaattisesti – esimerkiksi käärmeen näkeminen tai tulevan esitelmän ajattelu voi heittää meidät ulos sietoikkunasta. Vagushermon tietoinen aktivointi turvan tunnetta vahvistavilla keinoilla, kuten pitkä uloshengitys, voi kuitenkin auttaa meitä palaamaan sietoikkunaamme.

Miten tämä liittyy neurokirjoon?

Kuormittuminen ja stressi vaikuttavat vireystilaamme, ja neurokirjon piirteet voivat lisätä alttiutta kuormitukselle ja stressille. Neurokirjolla (ADHD ja autismi) kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi:

·       Perusarki

·       Aistiherkkyydet

·       Sosiaaliset tilanteet ja tilat

·       Aloittamisen vaikeudet ja siirtymien haasteet

·       Intensiiviset tunteet ja voimakkaat reaktiot

·       RSD (Rejection Sensitivity Dysphoria) ja PDA (Pathological Demand Avoidance)

·       Uniongelmat

·       Stressialttius, myös positiivinen stressi

·       Mielen monikanavaisuus

·       Huomion kohdistamisen, ylläpidon ja rajaamisen haasteet

·       Muutokset ja ennakoimattomat tilanteet

·       Kehon signaalien tunnistamisen vaikeudet tai herkkyys niille

·       Taipumus ylikeskittyä tai jumiutua

·       Ympäristön ymmärtämättömyys omia piirteitä, säätelytarpeita tai rajoja kohtaan

·       Paineet pärjätä "normin" mukaisesti (esim. opinnoissa tai työelämässä)

·       Ulkopuolisuuden tai erilaisuuden kokemukset

·       Traumatausta

·       Kuuluminen useampaan vähemmistöön yhtä aikaa

·       Vireystilan vaihtelu tai jatkuva yli- tai alivireys (esim. hyperaktiivisuus)

...ja monet muut yksilölliset piirteet, joiden lisäksi tulee vielä elämäntilanteisiin liittyvä kuormitus.

On tärkeää muistaa, että kun olet tavannut yhden neurokirjon ihmisen, olet tavannut vain yhden neurokirjon ihmisen. Meidän on hylättävä ennakkoluulot ja kunnioitettava toistemme kokemuksia.

Vireystilojen säätely alkaa niiden tunnistamisesta, minkä jälkeen voit alkaa etsiä itsellesi sopivia säätelykeinoja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi tauottamiseen, kehon rentouttamiseen tai aktivointiin, ja aistien hyödyntämiseen. Voisiko roskien vieminen tai venyttelytauko aktivoida sinua alivireydestä liikkeen kautta? Tai voisiko lämpimän teekupin piteleminen maadoittaa ylivireydestä aistejasi hellimällä?

Joskus meidän on myös muutettava omia tavoitteitamme tai rajattava tiettyyn aktiviteettiin käytettyä aikaa. Kuormittavimmat tehtävät kannattaa ajoittaa siihen aikaan päivästä, jolloin oma vireystila on ihanteellisin. Jos koet, että sinun on haastavaa pysyä sietoikkunasi sisällä, jo pelkkä asian hyväksyminen itsemyötätuntoisella otteella voi helpottaa oloa. Itsesi muuttamisen sijaan voitkin lähteä muokkaamaan ympäristöäsi. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa sosiaalisen vuorovaikutuksen rajaamista tai lisäämistä tai oman kodin muokkaamista aistiystävällisemmäksi. Voisiko esimerkiksi valaistuksen tai äänimaiseman muuttaminen vaikuttaa vireystilaasi? Kun kokeilet erilaisia keinoja vireydensäätelyyn, sietoikkunasi saattaa laajentua sinnikkään harjoittelun myötä!

Voit halutessasi kokeilla seuraavaa harjoitusta vireystilasi säätelyyn:

https://video.wixstatic.com/video/734ff1_8b4d7e7d0a6341239bb8ceecdfd18bbd/360p/mp4/file.mp4

Lähteet:

Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma

VIREESSÄ – Viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille

Video 23. Vireystilaikkuna - Kati Sarvela - YouTube

Psykologin rooli Oma väylässä

Mitä psykologi tekee?

Psykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka tarkastelee ihmistä kokonaisvaltaisesti psykologisena, sosiaalisena ja biologisena olentona. Hän on mielen ja käyttäytymisen asiantuntija, joka huomioi yksilön kehityshistorian, persoonallisuuden ja vahvuudet. Oma väylä -tiimin psykologi osallistuu vähintään yhteen asiakkaan ensimmäisistä yksilötapaamisista. Hän tuo moniammatilliseen yhteistyöhön psykologiseen ihmiskuvaan pohjautuvaa osaamista.

Psykologina olen mukana asiakkaan Oma väylä -matkalla tarpeenmukaisella ja kuntoutustavoitteita tukevalla tavalla. Tulet keskustelemaan omatyöntekijäsi kanssa kuntoutuksen alussa siitä, miten ja milloin psykologin tapaaminen voisi kohdallasi toteutua. Tällä hetkellä työskentelen Tampereen ja Jyväskylän toimistoilla. Psykologin tapaamiset järjestetään joko Sujun toimipisteissä tai tarpeen mukaan etänä. Taustalla minulla on neuropsykiatrisen valmentajan koulutus, lyhytterapeuttista osaamista sekä perehtyneisyyttä erilaisiin stressinhallintamenetelmiin.

Mistä minulle voi jutella?

Halutessasi voit jo etukäteen pohtia, mihin haluaisit tapaamisillamme keskittyä. Muutamia aiheita, joita olen käsitellyt omaväyläläisten kanssa, ovat esimerkiksi neurokirjon piirteet, mielialaoireet, arjessa kuormittuminen, tunne- ja vuorovaikutustaidot, arjenhallinta, motivaatio sekä itsetunnon ja omien voimavarojen vahvistaminen. Tapaamiselle voi tulla myös avoimin mielin ilman ennakkotoiveita. Lämpimästi tervetuloa!

-Psykologi Henrietta Jarva

Lähteet:

Mitä psykologi tekee? | Psykologiliitto 

Oma väylä kuntoutus

Miten hän nyt sitten pärjää?

Käsillä on se aika vuodesta, jolloin eri puolilla Suomea saatetaan etsiä vielä kuumeisesti aloittavalle opiskelijalle asuntoa uudelta paikkakunnalta, pakkaillaan muuttokuormaa ja aloitetaan uusia elämänvaiheita nuoren aikuisen itsenäisessä elämässä. Usein vanhempi kokee kaikenlaisia tunteita yhtaikaisesti, kuten iloa, toiveikkuutta, helpotusta, mutta myös haikeutta ja ehkä rippunen huolta. Miten hän nyt sitten pärjää? Meneekö kaikki hyvin?  

Tällaiset ajatukset saattavat nousta pinnalle etenkin tilanteissa, joissa nuoren aikuisen elämää värittää jonkinlaiset erityisasiat – oppimisvaikeudet, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteet, mielenterveyden haasteet tai jokin muu, mikä horjuttaa arjessa ja tavoitteellisessa toiminnassa jaksamista ja pärjäämistä. Käsillä on nuoren elämän tärkeä nivelvaihe, ja joskus sellaisiin kohtiin tarvitaan myös ulkopuolista tukea. Myös vanhemmilla on oman elämän muutoskohta, kun pesästä lähtee yksi lentoon maan omia siipiään. Enää ei ole niin helppo varmistella ja muistuttaa arjen asioitten hoitumisesta kuin silloin, kun arkea eletään saman katon alla. 

Oma väylä kuntoutusmuotona on saattamassa opiskelijoiden matkaa kohti parempaa pärjäämistä niin omassa arjessa kuin opinnoissakin. Tämä Kelan rahoittama nuorelle täysin maksuton harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu ADHD-henkilöille ja autisteille, jotka ovat 16-29-vuotiaita ja opiskelu- tai työelämässä mukana olevia (tai väliaikaisesti pois).

Me SUJUn NePROssa tuotamme Oma väylä -kuntoutusta Tampereella sekä Jyväskylässä, jossa opiskelee iso joukko monen alan opiskelijoita. Oma väylän opiskelija voi olla korkeakouluopiskelija, ammattiopinnoissa oleva, lukiolainen, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa oleva tai kansanopistolainen. On jollakulla vielä peruskoulun loppuunsaattaminenkin ollut käsillä ja jollakulla avoimen yliopiston opintoja meneillään ajateltuna väylänä varsinaisiin opintoihin. Kaikki taiteen, tieteen ja ammattien opiskelualat ovat edustettuina väyläläisten joukossa ja onkin hienoa päästä kuulemaan eri aloihin liittyvistä osaamisista ja erityispiirteistä. 

Oma väylä -vuoden aikana nuori saa rinnalleen omatyöntekijän sekä pienen rautaisen ammattilaisten moniammatillisen tiimin. Työparina kullakin väyläläisellä on sosiaalialan sekä terveysalan ammattilainen ja lisäksi kaikki tapaavat vuoden aikana psykologia. Tarpeenmukaisesti vuoden aikana tavataan ehkä myös erityisopettajaa ja työelämän edustajaa. Tärkeänä osana kuntoutusvuotta ovat myös vertaisten pienryhmät sekä muutama läheistapaaminen vanhemmille, puolisoille, sisaruksille tai ystäville.  

Eniten tapaamisia on oman tutuksi tulevan omatyöntekijän kanssa luottamuksellisissa keskustelupainotteisissa kohtaamisissa. Jokaisella työntekijällä on erityistä ymmärrystä neurovähemmistön arkeen ja opiskelupolkuun liittyvistä asioista. Tapaamisia on myös verkostotapaamisina esim. oppilaitoksissa, terveydenhuollon tapaamisissa, sosiaalitoimessa, TE-toimistossa ja aina siellä, missä on tarpeenmukaista edistää asioita.

Oma väylä -kuntoutukseen mukaan voit hakea Kelan kautta kunhan täyttää kriteerit: asetettu ADHD tai autismi diagnoosi, ikähaitari 16-29v., opiskelu- tai työelämätilanne tai väliaikaisesti sieltä pois. Hakuun tarvitaan lääkärin B-lausunto sekä oma hakemus (KU132). Omaan hakemukseen kirjoitetaan palveluntuottajatoive. Tutustu siis meihin tarkemmin kotisivujen kautta ja voit ottaa yhteyttä ja kysyä lisää tarvittaessa! Järjestämme maksuttomia tutustumiskäyntejä ja autamme jo hakuvaiheessa mielellämme. SUJU Oy/NePRO on mahdollista kirjoittaa suoraankin hakemukseen ilman etukäteiskontaktia. Meille on sydämen asia, että saamme olla tukemassa neurovähemmistön nuorten aikuisten arkea ja heidän elämänpoluillaan suotuisaa etenemistä. 

Oma väylä vuosi on koettu todella hyödylliseksi ja nuoret aikuiset ovat sitoutuneet siihen erittäin hyvin. He ovat myös kovasti suosittelemassa sitä muille – tervetuloa mukaan tähän ihanien tyyppien joukkoon!